Rauman Pitsiviikolla soi harmonikka

Päivät lentävät eteenpäin vauhdilla. Käsiohjelma, julisteet sun muut härpäkkeet lähtevät painoon maanantaina, joten InDesignia on tullut tuijoteltua hyvin intensiivisesti erinnäisiä tunteja. Tällä viikolla uudet flaierit saadaan painosta (ainakin toivottavasti), ja perjantaina Pori Folk vierailee Rauman pitsiviikolla.

Pori Folk -kaupunkifestivaali ja Rauman Pitsiviikot käynnistävät Mustanpitsin yössä festivaaliyhteistyön kulttuurivaihdon merkeissä. Pori Folkin tunnelmiin johdattelee harmonikkataiteilija Timo Hautamäki, joka valittiin vuoden 2011 porilaiseksi. Timo Hautamäki kuuluu suomen lahjakkaimpien nuorten harmonikkataiteilijoiden joukkoon ja Hautamäki on mm. valittu kahdesti Kultainen Harmonikka kilpailussa toiseksi. Harmonikan soiton hän aloitti jo seitsemän vuotiaana. Hautamäki esiintyy Savilanpuistossa Mustanpitsin yönä klo 15.45 – 16.00.

 Kuva: Hanna Leppänen, Satakunnan Kansa

Rauman Pitsiviikot saapuvat vastavierailulle Pori Folkin käsityötorille elokuussa. Korsmanin pihalla nähdään Pitsikeskus Emelia ry:n ja Nyplääjät ry:n taidokasta pitsinnypläystä. Vinkkinä ennakkoluuloisille: Pitsinnypläys ei ole ainoastaan mummojen puuhaa, vaan kyseessä on harrastus joka taipuu hyvin moneen makuun.

Kuvat: Tarmo Thorström, Pitsikeskus Emelia ry

Kädentaitoja ja pelimannimusiikkia

Käsitöiden ja tuunaamisen ystäviä hemmotellaan tänä vuonna Korsmanin pihan Käsityötorilla 17.-18.2012. Kävijöille on tarjolla runsaasti työnäytöksiä, joten suomalaisen käsityön helmien lisäksi torilta voi löytää myös mielenkiintoisia tuunausvinkkejä. Käsityötorilla voi hypistellä ja ihastella mm. uniikkikoruja, keramiikkaa, huovutustuotteita, puutöitä, pärekoreja sekä sepän tuotteita.

Korsmanin pihassa voi kuunnella myös jo perinteeksi muodostuneita pelimannisoittoja. Pelimannimusiikki johdattaa suomalaisuuden juurille, ja tuo kaupunkiin tuulahduksen entisaikojen kesätansseista, järvenrantalaitureista, saunavihdoista ja kesämökeistä. Korsmanin pihan pelimannisoitot ja käsityötori ovat kuin pala mummolaa ja pientä puuhakasta kylää keskellä Porin kaupunkia.

Korsmanin piha, eli Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo sijaitsevat keskustan tuntumassa osoitteessa Juhana-Herttuankatu 15 – Varvinkatu 19. Toivo on Satakunnan Museon perustama korjausrakentamiskeskus, ja Korsmanin talo on sisustettu kuvitteellisen kaksilapsisen Korsmanin perheen kodiksi vuonna 1951. Korsmaneilla vierailtaessa kaikkiin esineisiin saa koskea.

 Kuvat: Pori Folk

Flaiereita Folkin tapaan

Eilen oli jännät paikat, sillä ensimmäiset flaierit tulivat painosta. Tällaiselle graafista suunnittelua opiskelevalle kesäkissalle kyseessä oli Suuri Tapahtuma. Pori Folkin visuaalisen ilmeen suunnittelu on ollut ihan mielettömän hauskaa ja mielenkiintoista. Vaikka työ on vielä osittain kesken, olen nauttinut joka hetkestä.

Nyt alkaa vähitellen tuntua siltä että Pori Folk on jo nurkan takana. Lipunmyynti aloitetaan 23.7.2012 ja lippuja voi tiedustella osoitteesta kulttuuri(at)pori.fi.

Kokeellisen Folkin Ilta

Kulttuuritalo Annankatu 6 tarjoaa mehukkaan kattauksen kokeellista folkkia lauantaina 18.8.2012. Luvassa on kolmen orkesterin tarjoama kiehtova sekoitus pelimannipunkkia, etelän syviä rytmejä ja aavikon tunnelmia. Ilta Anniksella tarjoaa musiikillista karkkia underground ja indiemusiikin ystäville, eikä lippujen viiden euron hintakaan päätä huimaa.

Annis on paikkana varmasti monelle tuttu. Sen tiloissa harrastetaan teatteria ja taidetta, kellarikerroksessa soi musiikki ja kahviossa lounastavat niin nuoret, taiteilijat kuin näyttelijätkin. Anniksella järjestetään myös paljon erilaisia tapahtumia ja illanviettoja. Näissä tiloissa on tullut mm. kuvattua paikallisen bändin musiikkivideota, vietetty pikkujouluja ja juhlittu "häitä." (Eli toisin sanoen vietetty roolipelihenkistä iltaa kaveriporukalla.)

Kuvat: Tiina Laakso

Pikakatsaus illan ohjelmistoon

Faarao Pirttikangas ja Kuhmalahden Nubialaiset

Kun sekoitetaan bluesia, kansanmusiikkia, syvää etelän rytmiä ja spirituaalista svengiä, päästään Faarao Pirttikankaan ja Kuhmalahden Nubialaisten rouhean soundin ytimeen. Faaraon, eli tuttavallisemmin Pekka Pirttikankaan ääni tuo mieleen Tuomari Nurmion, ja yhtyeen musiikissa on lähes hypnoottista shamaaniblues-tunnelmaa.

Kuva: Lassi Piironen

Pindä

Taina Silkkola ja Laura Perälä muodostavat pelimannihenkisen duon, joka soittaa punkin, rockin ja folkin sävyisiä ralleja unohtamatta illan viimeisiä hitaita. Pindä onnistuu tekemään musiikkia samanaikaisesti sekä ärhäkällä asenteella, että sopivasti kieli poskella. Sanoituksia kuunnellessa alkaa naurattaa, sillä lyriikoista löytyy helmiä, kuten "Valivalivalivalivalivali, en mä valita kuin kaikesta.."

Kuva: Pindä  

 

Sigi Tolo

Sigi Tolo on sekoitus itäisiä tanssihittejä, häitä ja hautajaisia. Kuin aavikoiden palavia öljypatsaita, mutta silti musiikkia. Kokoonpanossa musiikaalista taikakeittoaan sekoittavat Jantso Jokelin - huuliharppu, kitara , Harri Sippola - kitara, pipa ja Sampo Laaksonen – perkussiot. Omien sanojensa mukaan kolmikko soittaa “aitoa arjalaista arabiheviä”, joten Anniksella kuullaan taatusti kaikkea muuta kuin perinteistä folkkia.  

 Kuva: Sigi Tolo

Kirjurinluodon sydämessä

Arvatkaa mitä! Tänä vuonna Folkilla on Kulttuuritehdas Kehräämön lisäksi toinen aivan mahtava uusi tapahtumapaikka, Kirjurin kesäravintola. Kävin tutustumassa juuri vähän aikaa sitten remontoituun 100-vuotiaaseen jugendhuvilaan ja olin aivan haltioissani. Rakastan vanhoja rakennuksia, enkä olisi millään enää malttanut lähteä takaisin toimistolle. Jos kaipaat piristystä kesäpäivään, tee kävelyretki Kirjurinluotoon ja poikkea vaikka kahville kesäravintolaan. Et kadu.

Aikamatkalla Kirjurissa

 

Kirjurinluoto on ollut porilaisten kesänviettopaikka jo kauan ennen kesäpaviljongin rakentamista. Paviljonki valmistui 1910-luvulla, ja sen suunnitteli arkkitehti Arthur Fagerholm. Rakennus siirtyi Porin kaupungin omistukseen 1919, ja tiloissa on ollut useita ravintolan vuokraajia vuosien varrella. Tilat kävivät nopeasti ahtaaksi ravintolatoiminnalle, mutta laajennusta ei koskaan tehty taloudellisista syistä. Puinen, jugendtyylinen kesäpaviljonki on nykyään ainut tyyppinsä edustaja Porissa.

Kirjurin kesäpaviljonki oli aikoinaan vuosia ilonpidon keskipisteenä. 1930-luvulla paviljongissa nautittiin sakeaa tynnyriolutta liinojen peittämien pöytien ääressä, ja kukin koristellulla lasiverannalla saattoi kuunnella kesäyön ääniin sekoittuvaa iloista puheensorinaa ja tanssiorkesterin soittoa. 1940-luvulla paviljonki muutettiin kesäkahvilaksi tilanahtauden vuoksi, ja kahvilakioskin tyyppinen toiminta jatkui seuraavien vuosikymmenien ajan. Kesäpaviljonki oli pitkään tyhjillään, mutta nyt 2011 valmistuneen remontin jälkeen Kirjurin Kesäravintolassa voi jälleen kuunnella iloista puheensorinaa ja kahvikuppien kilinää keskellä kauneinta Poria. 

 Kuvat: Satakunnan museon kuva-arkisto 

Vertailun vuoksi vielä kuva tuolta samalta puiden reunustamalta kujalta nykyään. Alla lisää tunnelmia Kirjurin kesäravintolasta tänä päivänä. Vuodet vierii, mutta Kirjurin paviljonki pysyy paikallaan.

Kuvat: Tiina Laakso